Duuuuuuke

Vähän kuivaa ehkä, mutta päätinpä kirjoittaa merkinnän Duken puvusta. Ei mitään syvää analyysia, kunhan kirjoittelen vain.Tarkoitus oli ottaa pari kuvaa puvun yksityiskohdista, mutta hukkasin kamerani laturin. Ja kamerasta on tietysti akku loppu, joten ei onnistu. Ei tänään. Kuvamateriaalia tulee siis olemaan melko vähän. (mutta haluan silti löytää sen laturin aaarrghh missä se voi olla)

Niin. Puvun deadline tosiaan oli Finnish Talesin photoshoot elokuun alussa. Tales of Vesperia ryhmää oli suunniteltu jo noin vuosi, ja silti osasin aloittaa Duken tekemisen toden teolla vasta pari viikkoa ennen photoshoottia. Kiire tuli. Olihan pukua tullut mietittyä aika paljonkin, mutta on se konkreetinen aloittaminen aina niin hankalaa.
      Kankaiden puolesta selvisin todella halvalla: punainen morsiussatiinin tyyppinen kangas oli vain kolme euroa(kuten jo varmaan olen mainostanut) ja musta tekonahka oli ylijäämiä Decusista. Tekonahkaa oli todellakin paljon, mutta se kaikki loppu meni Dukeen. Sitä olisi saanut jopa olla enemmän, puvusta tuli ehkä hiiiieman liian lyhykäinen. Loppujen lopuksi mustaa meni siis enemmän kuin punaista, vaikka olin aina ajatellut harhaisesti, että Duken puku on enemmän punainen kuin musta.

Duken puvussa ei oikeasti ole järkeä. Tai no, on siinä, mutta se on outo. Kun katsoin tarkemmin, se oli ihan erilainen kuin mitä ensin ajattelin. Mustia lärpäkkeitä olikin kaksi kerrosta ja selkämys on jännä. Ja entäs se kultainen asia hartioilla? Sekin on jännä. Kuitenkin tykkään Duken puvusta todella paljon, ja sitä oli hauska tehdä, vaikka välillä teki mieli heittää koko tekele parvekkeelta alas. Puvun kokoon saaminen vaati aika paljon mallailua ja säätämistä, ja aluksi se ei näyttänyt miltään. Jouduin myös tekemään vähän hassuja ratkaisuja tekonahan suhteen. Tietenkään en osannut laittaa ompelukoneeseen sopivia asetuksia sen ompeluun, joten kone veti sen ryppyyn ommellessa. Ostin siis reunoihin mustaa satiinikanttinauhaa. Toimii loppujen lopuksi todella hyvin. Kun suurimmat osat sai kokoon ja pääsi yksityiskohtien kimppuun, oli jo heti paljon luottavaisempi olo puvun suhteen. Yksityiskohdat on aina niitä kivoimpia.
      Kultamaalia ja softista kului kenkiin, käsi-armoreihin ja hartia-juttuun ym. En ollut kauheasti tätä ennen työskennellyt sofiksen parissa, mutta ihan hyvin se luonnistui. Sitä tosiasiaa lukuunottamatta, että kuumaliima ei hätäratkaisunakaan ole kaveri, vaikka se siltä vaikuttaakin. Valitettavasti ei tähän hätään ollut muuta. Kengät ovat jo hajonneet kaksi kertaa, käsiosat kerran. Nyt kuitenkin on kontaktiliimaa, toivottavasti se pitää paremmin. Pitäisikin korjata ne. Käsiosat kiinnitin hanskoihin pienillä niitin kaltaisilla jutuilla, mitä ne ikinä lienevätkään. Eivät ihan heti irtoa. Ja nyt tekee mieli tehdä joku kunnon haarniska!

Joo. Vähän monimutkaisempi puku, oli kivaa.

Loppukevennyksenä kuvatarina Lucan kuvaamana!

On normaali ja rauhallinen päivä. Duke istuu puiston penkillä kuuntelemassa lintujen laulua.

Raven on kävelyllä. Hän huomaa kauniin naisen penkillä! Noh, ainakin hiukset näyttävät kauniilta.

Raven tekee siirtonsa: hän tervehtii "naista".

"Nainen" kääntyy. Raven järkyttyy. Se olikin Duke! Ravenin hyvä päivä muuttuu huonoksi.

Karol: I feel for you, man.

Noh. Meillä ainakin oli hauskaa. XD

Ja nyt voisin ottaa itseäni niskasta kiinni, ja VIHDOIN tehdä ne Duken housut. Ja Dein Nomos olisi hieno, mutta yhh. Housujen lisäksi lähiaikoina olisi tarkoitus stailata Decusin peruukki uudestaan ja paremmin, sekä voisin myös yrittää tehdä Decusin miekkaa. Olisi kiva päästä sitäkin pukua kunnolla shoottaamaan. Prinssiäkin aion tässä joskus shootata, ja sitten voin siitäkin puvusta jotakin turhaa lätistä. 8D
     Ehkä alan tekemään Altaïria, ehkä en.

Tracon VI

Kuten otsikostakin huomaa, tällä merkinnällä on pointti. Ja se pointti on Tracon!

Traconissa oli kivaa. Olin siellä molempina päivinä, vaikka aluksi olikin hieman epäselvää, millä kyydillä matka Tampereelle tapahtuu ja ollaanko siellä yötä jne. Loppujen lopuksi kävi niin, että hotelliin ei menty, vaan ajettiin takaisin Jyväskylään lauantaina ja sunnuntaina taas Tampereelle. Tästä järjestelystä huolimatta rahaa ei kulunut bussiin tai junaan, sillä onnistuimme pummimaan kaikki kyydit. Kiitos kuskeille! XD

Onnistuin tosiaan saamaan molemmat pukuni valmiiksi ajoissa, joten lauantaina Prinssi näki päivänvalon. En olisi arvannut, että puku olisi niinkin epäkäytännöllinen. En voinut oikeastaan tehdä mitään, kun koko ajan piti pitää nauhoja ynnä muuta ylhäällä. Myös tekokynnelliset hanskat olivat rajoittavat. Mutta kuitenkin pukua oli mukava pitää. Ainakin minua palveltiin, kuten prinssiä kuuluukin. >w> Minun ei tarvinnut edes bindata, vaikka tarkoitus kyllä olikin. Sideharsot nyt vaan sattuivat unohtumaan. Mutta onneksi rintavarustukseni ei ole laaja, joten se ei haitannut.

Tuuli kivasti. :D Paras ja lähes ainoa kuva Prinssistä, kuvaajana Ella.

Joskus lähiaikoina pitäisi päästä Prinssiä shoottaamaan, ruska-aikana löytyisi varmasti hyviä kuvauspaikkoja. Voisin myös kirjoittaa merkinnän Prinssin puvusta, sillä sitä oli todella kiva tehdä.

Takaisin Traconiin. Lauantaina kävimme katsomassa WCS-karsintoja ja cosplay-kisaa. Tämä oli oikeastaan ensimmäinen kerta, kun olen kokonaisen kisan mennyt katsomaan. Kannatti mennä, puvut ja esitykset olivat upeita, ja WCS:n taso oli todella kova. Kisoja katsellessa tuli kova hinku itsekin kisaamaan, vain kerran olen aikoinaan osallistunut.
       Taidekujalla tuli myös kierreltyä, ja sieltä ostinkin ainoat Traconin ostokseni. Hieno ja laadukas printti sekä kännykkäkoru.

Sunnuntai. Mahtava Finnish-Talesin Tales of Vesperia -ryhmä kokonaisuudessaan! On kyllä hienoa olla osa näin eeppistä ja suurta cosplay-ryhmää. Sunnuntai kului pääasiassa shoottaillessa ja ryhmän kanssa hengatessa. Menimme myös katsomaan cosplay-esityksiä ja samalla nettipukukilpailua, sillä kolme ryhmäläistämme bongattiin jälkimmäiseen. En kyllä vieläkään ole saanut selville, missä nettikisan pukuja voi äänestää... Jos niitä vielä edes voi. Noh.

Eeppinen ryhmä kaikessa eeppisyydessään. Duke, Rita, Patty, Raven, Karol, Yuri, Estelle, Repede, Judith, Zagi.

Duken peruukki on oikea murheenkryyni, se ei vain suostu pysymään siistinä. Kampasin sen ennen conia ja se näyttää jo siltä kuin sitä ei olisi kammattukaan. >__> No, pitkä peruukki. Rikoin taas vaihteeksi toisen kengistäni, todellakin pitäisi hankkia kontaktiliimaa. Mutta muuten pidän Duken puvusta, vaikka en siihen täysin tyytyväinen olekaan. Siitäkin aion jonkinlaisen merkinnän joskus kirjoittaa.
      Kaiken kaikkiaan Tracon VI oli mahtava ja viihdyttävä con. Kaikki upeat puvut saivat oman cosplay-intoni pysymään korkealla, ja tällä hetkellä mietinkin, mitä pukua sitä seuraavaksi alkaisin tekemään. Ensi vuoden suunnitelmat ovat hieman auki vielä. Mutta ainahan voisin aloittaa tekemään Altaïria, katsoo nyt.

Vitsit mää rakastan mun blogimerkintöjä haha.

"Ai Kotka oli näin lähellä Venäjää!"

Niin, onhan siitä Finnish Talesin Tales of Vesperia -photoshootista jo jonkin aikaa... Ja olihan siitä jonkinlainen merkintä tarkoitus tehdä, sen verran eeppistä oli. Mutta koska olen vähän laiska, enkä yleensäkään oikein pidä kirjoittamisesta, merkintä tulee vasta nyt. (oikeastaan olen ajoissa, kukaan muukaan ryhmäläinen ei ole ainakaan vielä kirjoittanut mitään... XD)
        Photoshootti sijoittui siis Kotkaan, jossa oli aivan upeita kuvauspaikkoja! Etenkin eräs puisto, jossa suurimman osan kuvista otimme. Hahmoja shootin aikaan oli 6: Yuri, Estelle, Raven, Karol, Patty ja Duke. Kuvaajina toimivat Vorona ja Luca. Kokonaisuudessaan ToV -ryhmä nähdään Traconissa, siellä joukkoon liittyvät myös Judith, Rita, Repede ja Zagi. Mahtavaa!

Kuten jo mainitsin, photoshoot-miitti oli erittäin eeppinen. Saimme erittäin hienoja kuvia, vaikka aluksi sää ei näyttänyt kovinkaan lupaavalta. Olimme kaikki jo puvut päällä pihalla, ja sitten alkoi sataa. Damn. No, seuraavana päivänä uudestaan, ei kenelläkään ollut oikein kiire lähteä kotiin päin. Lähdimme siis sunnuntaina kuvaamaan, ja se kannatti. Sää oli suurimman osan ajasta oikein mainio, mitä nyt pari pisaraa satoi. Kuvia tuli yli viisisataa. Shoottauksen lisäksi häröilimme muuten vaan mahtavassa seurassa, pelasimme Super Smash Bros. Brawlia, söimme ja kaikkea muuta kivaa. Syksymmällä on luvassa toinen photoshoot-miitti Tales of Vesperian merkeissä, en malta odottaa~

Nyt en spämmää kauheasti kuvilla, mutta pakko laittaa muutama. 8D

Ryhmäkuva! 8D

Omg, se on Duke! ...mun peruukki menee pällisti.

Luonnonsuojelija nörtti-Duke ja feilaavat kengät. Siis mitä?

Jeah.

Tällä hetkellä unelmoin valkoisesta ripsiväristä ja yritän ommella Prinssiä valmiiksi Traconiin mennessä. Ai niin, ja eihän minulla vieläkään ole oikean värisiä housuja Dukeen... Hupsis. Teen ne sitten viimeistään seuraavaan photoshootiin.

Pointless Post

Nimensä veroinen.

Puuhka-buddies Decus ja Luca @ Desucon 2011

Olin jo unohtanut tämän upean kuvan. Se vielä Desusta.

Finnish Talesin  Tales of Vesperia -photoshoottia odotellessa. Kyllähän se Duke valmiiksi tulee. Se tosin kokee todennäköisesti vielä pienimuotoisia fiksauksia ennen Traconia. Ja tottakai teen coniin vielä leijuvan Dein Nomos -miekan! ...saa nähdä. :B

Loppuvuoden pukuilut

Koska vuotta 2011 on todellakin vielä aika paljon jäljellä, on pukujakin vielä tulossa. Kolme olisi itseasiassa tarkoitus tehdä, vaikka ainoastaan Traconiin olen enää menossa tänä vuonna. Mutta koska pukujen tekeminen on hauskaa, ei kaikkia aina tarvitse conia varten tehdä.

Tällä hetkellä työn alla on Tales of Vesperian Duke, Finnish-Talesin ToV -ryhmään. Saattaa tulla kiire puvun tekemisen kanssa, sillä vaikka tämä cosplay tuleekin vasta Traconiin, on meillä ryhmän kanssa photoshoot jo sitä ennen. Mutta kyllä uskon että kaikki luonnistuu ihan hyvin, nyt kun peruukkikin on jo tilattu! Täytyy vain toivoa, että se ehtii tulla ennen shoottia... Pakko kyllä sanoa, että hahmosta en tiedä paljoa mitään, koska en ole pelannut peliä. En ole onnellinen Xbox360:n omistaja.

Mielenkiintoinen pukuhan se on.

Duken kaveriksi Traconiin olisi tarkoitus tehdä ei niin tunnetusta Silver Diamond -mangasta hahmo "nimeltä" Prinssi.  Prinssin puku on todella hieno, joten cosplayintoni heräsi lähes heti. Lopullinen päätös tämän cosplayn tekemiseen oli kuitenkin Prinssin kädet, ne kun eivät aivan normaalit ole. Ne kynnet, mahtavaa. En malta odottaa, että pääsen tekemään tätä pukua! Peruukki minulla jo on, se on aivan täydellinen. Tämäkin on paricossi oppimestarin kanssa, hän cossaa sarjan päähenkilöä, Rakania.

Kuvassa takana oleva henkilö on Prinssi. Silveristä on ihan sairaan hankala löytää kuvia netistä!

Tässä olivat coniin tulevat cossit, mutta aion tehdä niiden lisäksi vielä yhden puvun, ei varsinaisesti mihinkään coniin. Mutta tarkoitus olisi tehdä Assassin's Creedistä Altaïrin puku, saa nähdä josko käytän sitä jossain conissa ensi vuonna. Kun ensimmäisen kerran pelasin  kyseistä peliä, tiesin, että aion joskus tehdä jonkun Assassin's Creed cosplayn. Alunperin Altaïr ei kuulunut tämän vuoden cosplaysuunnitelmiini, eikä sen puoleen myöskään Decus, mutta mieli muuttuu. Alkuperäisissä suunnitelmissä minun oli tarkoitus cossata Rakettiryhmän Jessietä ja FFVII:n Zackia, mutta kuinkas sitten kävikään. Joskus myöhemmin sitten.

Minusta ei kyllä näin eeppistä saa, mutta yritetään.

Tällaista on siis luvassa. Kankaita löytyy jo Dukeen ja Prinssiin, molemmat olivat löytöjä Tallinnasta. On muuten ihan tautisen halpaa siellä, nyt kun Virossakin on eurot. Duken kangas maksoi kolme euroa. Kolme euroa! Ja kangasta on paljon. Suomessa vastaava kangas olisi maksanut hyvinkin kaksikymppiä. Prinssin kangas ei ollut niin halpa, mutta se ei ollutkaan palakankaista. Mutta halpa se oli silti, yli kolme metriä kangasta ja hintaa vain noin viisitoista euroa. Muutenkin Tallinnassa on niin halpaa, siellä sai vajaalla kolmella eurolla hyvänkokoisen ruoka-annoksen, kun taas Suomessa joku kakunpala voi maksaa yli viisi euroa. Siis mitä.

Vaikka Prinssin puku on kuvassa punaisempi, mangassa sen sanotaan olevan valkoinen! Kompromissina valkoinen kangas punertavilla kuvioilla. Duken kangas kolme euroa.

Hallelujah.

Eau de Seduction

Ehkä Tales of Symphonia: Dawn of the New Worldia tuntevat mahdollisesti arvaavatkin, että tämä merkintä liittyy Decusiin. Sillä Decushan on tunnettu juuri Eau de Seduction -hajusteestaan. Puvusta ja sen tekemisestä ajattelin vähän kirjoittaa, kiinnostaa ketä kiinnostaa. Sillä se oli aika jännää. Decuskin on aika jännä hahmo. Itse asiassa, kun ensimmäisen kerran näin hahmon pelissä, tiesin oikeastaan heti, että aion joskus cossata häntä. Sopivan outo puku ja hahmo. Ja niin siinä nyt sitten kävi. WIP kuvia ei ole, koska en tajunnut niitä ottaa. Kuvamateriaalia on muutenkin aika vähän, koettakaa selvitä. Cossi oli minulla päällä Desuconissa. Ostin sitä varten jopa voimakkaan tuoksuista Axea, tosin se oli vain suihkusaippuaa. Olisi pitänyt ostaa ihan hajustetta, se olisi toiminut paremmin, mutta köyhä kun olen, tyydyin halvempaan. Axen nimi ei valitettavasti ollut Eau de Seduction. Desussa oli oikein kivaa ja kaikkea, Suomi vaan kaipaisi vähän lisää Tales -cossaajia. x3

Ja nyt asiaan. Puvun tekemisessä oli vähän pieniä ongelmia, jos niitä niiksi voi edes kutsua. Nekin olisi voinut välttää, jos olisin suunnittellut kunnolla ja ollut hieman tarkempi. Sitä paitsi tuli vähän kiire saada puku valmiiksi Desuconiin mennessä, mutta loppujen lopuksi sain ihan ajoissa. Aloitinhan minä sitä tekemään jo joskus maaliskuussa, mutta siinä vaiheessa se jäi vain kankaiden leikkaamiseen ja takin sivusaumojen ompeluun. Jatkoin pukua taas, kun Desuconiin oli enää noin kaksi viikkoa. Osaan.
     Mallikuvien löytäminen oli oikeastaan aika hankalaa, lähes jokaisessa kuvassa jotkin puvun yksityiskohdat ovat erilaisia, värit menevät hieman erilailla ja sitä rataa. Turvauduin monesti itse peliin, mutta pääosin käytin referenssinä tätä kuvaa:

Niin, ja Decushan oli 23 -v?

     Tämän kuvan takia takkini alareunasta tuli valkoinen, vaikka pelissä se on musta. Toisaalta, se ei välttämättä haittaa, sillä pukuni perustuu eniten tähän kuvaan. Hanskoja olisin voinut työstää enemmän, niihin en saanut lainkaan tehtyä tuota valkoista raitaa. Muutenkaan pukuni ei ole täysin tarkka, esimerkiksi nuo sinivioletin sävyt heittävät jonkin verran, väärän värisen peruukkini takia. Valokuvat eBayssa voivat olla julmia! Kun peruukki tuli, se näytti melkein mustalta, vaikka valokuvassa se oli ollut aika hyvän värinen. Noh, onneksi valokuvat ja auringonvalo tosiaan vaalensivat sitä. Jouduin tekemään myös remmeistä tummempia, jotta ne sointuisivat paremmin peruukkiin. Peruukin kanssa oli muitakin ongelmia, nimittäin stailaus. En ollut koskaan ennen stailannut peruukkia, oppimestarini oli yleensä ystävällisesti tehnyt sen puolestani. Ensimmäinen peruukin stailaukseni epäonnistui surkeasti. Olisi pitänyt hankkia jo valmiiksi kerroksittain leikattu peruukki. Peruukkiin olenkin vähiten tyytyväinen puvussani, ja aion lähiaikoina kokeilla stailaamista uudelleen. Sitten voisi jopa photoshootata.
     Ongelmana oli myös aukko paidan etumuksessa. Koska olin huolimaton, se tuli liian alas. Bindaukseni näkyivät aika karusti. Ensi kerralla aion kokeilla teippaamista, voisi toimia tässä tilanteessa paremmin. Paniikki meinasi iskeä, kun en millään löytänyt sopivaa aluspaitaakaan, jonka olisin voinut teurastaa, kun en sitä itse ehtinyt tekemään. Onneksi armollinen Ella lahjoitti minulle sopivan paidan, joita hänellä sattui olemaan kaksi kappaletta! Halleluja. Harmaat housut noiden 'housunpäällisten' alla lainasin äidiltäni.
    Puvun tekemisen aikana tutustuin tekonahkaan. Löysin juuri sopiva hieman violettiin vivahtavaa tekonahkaa Eurokankaasta paljon ja jopa halvalla. Siitä sitten syntyivät housut ja hanskat. Aloin iloisesti ompelemaan ompelukoneella, mutta sehän veti tekonahat aivan ryttyyn ja rumaksi. Ehkä minä vain vammasin, mutta ei se siltikään koneella onnistunut. Ompelin housut ja hanskat siis pääosin käsin, olihan se ihan rentouttavaa.

Siinä vaiheessa, kun takki oli jo lähes valmis, aloin miettimään, että onkohan siinä jotakin erikoista selässä. Ja olihan siinä: joku outo aukko ja kuvioita. Aukon sain säädettyä siihen, ei siitä kyllä kovin siisti tullut. Kuviot jätin suosiolla pois. Ehkä joskus toiste sitten. Mietin pitkään, mistä tekisin mustan karvakauluksen. Ajattelin ensin tehdä sen ihan karvakankaasta, mutta näin kesäaikaan sitä ei oikein löytynyt. Päädyin ostamaan muhkean puuhkan, josta olisi saanut kauluksen kolmeen Decusiin. Tekisinkö lisää? 8D Mutta puuhka osoittautui ihan hyväksi, siitä vain irtosi todella paljon höyheniä.
    Pari päivää ennen Desua huomasin myös, että Decusillahan on exsphere! Onneksi minulla oli jo sellainen valmiina, nappasin sen vain aikaisemmasta Lloyd -cosplaystani, vaihdoin vain sinisen kiven punaiseen. Softis oli kiva kaveri solkien ja rannekorun tekemisessä, ja Suomen armeijan napit ovat yllättävän hyviä cosplayssa!

Yksi harvoista yksityiskuvivsta tästä puvusta vielä nyt. Kuvan otti Juusto.

Decusilla on kivaa. Oppimestari Alicena, kuvaaja Juusto.

Niin. Kenkiä en suosiolla alkanut edes tekemään, sillä Decusin kengät ovat rumat. Derp. Ehkä joskus myöhemmin sitten... Saa nähdä. Miekankin (ja sen hemmetin iron maidenin) aion joskus tulevaisuudessa tehdä, aika pian. Ainakin miekan. Mutta ehkä keskityn ensin Traconin pukuihin, eihän siihen ole kuin noin kaksi kuukautta! Oh noes! Onneksi on toiseen pukuun jo sentään edes peruukki...

     Kyllähän minä tähän pukuun olen ihan tyytyväinen, vaikka monet asiat olisi voinut tehdä paljon paremmin ja tarkemmin. Mutta kokonaisuus on kuitenkin hyvä, kunhan saan vain peruukin stailattua uuteen uskoon! Suosikkiosani tästä cossista on ehdottomasti kraka tai mikä kaularemmi se nyt onkaan. Voisin pitää sitä ihan muutenkin, eiku-- >w>

Nyt olisikin hyvä aika alkaa suunnitella Tales of Vesperian Duken puvun tekemistä, jeah!

Tuomioni on kirjoitettu.

Noh. Mitäs tähän nyt sanoisi. Nyt kävi näin.

Oppimestarini taivaspoika pakotti minut tekemään ihka oman blogin. Oikeastaan minun piti aloittaa tämä jo aikaisemmin, mutta en tiennyt mistä minulla olisi tarpeeksi kirjoitettavaa. orz Loppujen lopuksi päädyin(kuten fiksuimmat ovat jo huomanneet) cosplay-blogiin. Mietin myös jonkin sortin taide-blogia mutta haha, en kutenkaan jaksaisi siitä aiheesta mitään henkevää kirjoitella. Tosin en tiedä, syntyykö sitä sen paremmin cosplaystakaan. Mutta cosplay on kivaa, joten ehkä saan jopa muutaman postauksen aikaan vuodessa!

Joka tapauksessa, ehkä tähän pakolliseen nyyppä-postaukseen tulisi kirjoittaa jonkinlainen esittely itse bloggaajasta? Noh. Minua kutsutaan internetin suuressa maailmassa ja monesti ihan luonnossakin semlaksi. Eli laskiaispullaksi tai sämpyläksi, riippuen siitä, haluaako olla riikinruotsalainen vai suomenruotsalainen. Olen tällainen retardi jyväskyläläinen joka opiskelee julkkislukio Cynkkarissa! En kyllä ollut Stagessa mukana, koska en osaa laulaa enkä ole kaunis ja lahjakas. Ainakaan ohjelman vaatimissa asioissa. Ehkä näyttelemisessä, minun sanotaan olevan jopa hyvä siinä. Kuvataidetta olen tosiaan harrastanut neljävuotiaasta asti. Se onkin yksi tärkeimmistä harrastuksistani. Tykkään myös lukea ja pelata konsolipelejä, katsoa leffoja ja riehua ympäriinsä päättömästi. Tai jotain. Dude.
     Mutta nyt jopa aiheeseen. En ole oikeastaan varma, kuinka kauan olen cosplayta harrastanut. Ensimmäisen tietoisen cosplayni tein(lue: ostin) joskus ala-asteella, mahdollisesti viidennellä luokalla. Tulisikohan siitä sitten se 6 vuotta täyteen. Alkuaikoina en kyllä cossanut kovin paljoa, seuraavaksi cossasin vasta vuonna 2007.  Tämän jälkeen oppimestarini alkoi tehdä minulle enemmän pukuja. Olin silloin säälittävä pikkuinen, joka ei uskaltanut koskea ompelukoneeseen muulloin kuin koulussa. Koin valaistuksen vasta vuonna 2009, jolloin ompelin ensimmäistä kertaa cosplaypuvun kokonaan itse. Siitä lähtien niitä onkin tullut tehtyä jo muutama, ja loppua ei näy. Olen osallistunut kerran paricosplay-kilpailuun oppimestarini kanssa(ja hänen tekemällään puvulla, elkää kertoko kenellekään). Mitään palkintoa ei herunut, mutta sen nyt ymmärtää, kun esityksenkin väsäsimme vasta jonottaessa lavalle. *headdesk*

semlan cosplayt tähän mennessä, vanhimmasta uusimpaan:
Anna Kyouyama, Shaman King (puku ostettu pääosin kaupasta tai osat löydetty kotoa)
Demyx, Kingdom Hearts II (puvun tehnyt oppimestarini)
Riza Hawkeye, Fullmetal Alchemist (puku by oppimastah)
Lloyd Irving, Tales of Symphonia (puku oppimestarin käsialaa, paitsi minä ompelin napit)
Dist the Rose, Tales of the Abyss (valaistus! Puvun tein itse, ja hankin  peruukin ensimmäistä kertää eläessäni! Se oli kylläkin infernaalinen eikä sitä enää ole.)
Itävalta, Axis Powers Hetalia (takapakkia, puku on oppimestarini tekemä)
Tanska, Axis Powers Hetalia (puku taas omaa käsialaani)
Van Grants, Tales of the Abyss (tästä lähtien puvut ovat omatekemiäni)
Valko-Venäjä, Axis Powers Hetalia
Decus, Tales of Symphonia: Dawn of the New World (wip, lähes valmis)

Itävalta, Seven Years War -versio tai mikä lie.

Peruukki pitäisi hankkia. Tuo suikka on ylpeyteni ~

Näissä on sitten tullut hilluttua muutamissa coneissa vuosien mittaan, mutta Valko-Venäjä ja Decus pääsevät ihmisten ilmoille vasta Desuconissa 18-19.6.2011. Eli pian. On muuten huvittavaa, kuinka lähes kaikki cosplayni ovat joko pari- tai ryhmäcosseja oppimestarini kanssa. Näin se käy. Mutta cosplay on kyllä monta kertaa kivempaa ryhmässä, varsinkin jos ryhmä on Finnish-Tales!

Tällaista tänään. Seuraavaa postausta saatte ehkä odotella pitkään. Tai sitten ei, saa nähdä mitä päästäni lähtee. Tältä blogilta ei tosin kannata odottaa mitään maailmaa mullistavaa pohdiskelua tai mitään muutakaan erityisen järkevääs sillä en ole hyvä kiroittamaan, enkä erityisemmin pidä siitä. Mutta yritän kyllä tuottaa jotain kohtuullisen fiksua luettavaa. Bloggaaminen on pelottavaa!

Loppukevennyksenä Dist ja abominaattinen peruukki. Joskus aion hankkia uuden ja fixata kauluksen, että tätä kehtaa taas käyttää.

Shocking news: Tajusin äsken, että hiukseni ovat jo niin pitkät, etteivät ne pysy enää kunnolla pystyssä kun kastelen ne! D8