long time no see

Muistatteko, kun sanoin, että ryhdistäytyisin cosplayn suhteen? Muistatteko, kun sanoin, että teen Pentin Desucon Frostbiteen?

Hahaha ha haha ha ha.

Yeah, right.

En ole taas vaihteeksi saanut oikein mitään aikaiseksi, ja blogikirjoittelukin on taas jäänyt sen takia vähän vähemmälle. Joka tapauksessa, koska Pent ei valmistunut Frostiin, aion tehdä sen kesäksi Desuconiin sitten. Kaavoja olen jo miettinyt, mutta niiden tekeminen tyssäsi aikoinaan siihen, ettei minulla juuri silloin ollut käytettävissä kaavapaperia.Onneksi ostin kangasta Pentin viittaan jo viime kesänä. Kankaitakin ajattelin ostaa lisää, mutta sekin tyssäsi siihen, etten löytänyt oikean väristä...

Mutta nyt kunhan olen saanut YO-kirjoitukset ja ennakkotehtävät ynnä muut pois alta, minulla on hyvää aikaa keskittyä pukujen tekemiseen. Ja tällä kertaa aion myös oikeasti tehdä jotakin. Ihan totta.


Vaikka en ole uusia pukuja viime aikoina itse tehnytkään, on cosplay silti ollut mielessä. UFFin löytöjen ansiosta päädyin olemaan penkkareissa 11. Tohtori! Se oli  hyvä valinta, koska kaksi kaveriani cossasivat penkkareissa kymppitohtoria ja Donnaa.

bow ties are cool.

Koska en saanut Frostiin muuta pukua tehtyä, käytin siellä sunnuntaina tuota Tohtori -pukua. Lauantaina kierrätin vielä Pascalia, koska pitihän Tales -luentoa kuunnellessa olla sarjaan liittyvä puku päällä! Pascal on kyllä erittäin kiva puku, vaikka se ei olekaan kovin mukava päällä(nimim. tein housut liian paksusta kankaasta). Desucon Frostbite oli pääasiassa todella mukava coni, kävin katsomassa ennätysmäärän ohjelmaa: kolme luentoa, cosplay-kisa ja päättäjäiset. Yleensä käyn ehkä katsomassa cosplay-kisan ja yhden luennon, eheh... Ohjelmat antavat rahalle enemmän vastinetta kuin pelkkä hengailu, vaikka kavereiden kanssa onkin kiva olla.

Anyways, en nyt oikein ole varma tämän postauksen pointista. Ilmoitan nyt kuitenkin, että hei, olen yhä elossa, ja hei, pukuja on kyllä tulossa. Kirjoitan tämänn vuoden pukusuunnitelmista myöhemmin varmaan lisää.

Toivottavasti en taas unohda blogiani >w>

loppuun pakollinen desukuva, anteeksi kauneuteni

photoshoottia ja muuta

On taas vaihteeksi jäänyt vähän vähemmälle tämä kirjoittelu... Syytä en osaa sanoa. Voisiko syynä olla se, että en osaa keksiä luovia ja hienoja otsikoita? Ainakin Traconista, siellä nimittäin tuli pyörittyä. Nyt en enää kuitenkaan ala siitä sen erityisemmin kirjoittamaan, sillä onhan conista jo vierähtänyt jonkin aikaa. Tracon oli jees ja Finnish Tales on parsa eli paras vaikka Tales of Graces -ryhmä oli edelleen muutamaa pukua vailla. Siellä tosiaan shootattiin, mutta jostain syystä en ole saanut kuvia vielä käsiini...

Aivan kuvattomaksi tämä postaus ei kuitenkaan jää, koska pääpointtina on Finnish Talesin lokakuinen Graces -shootti! Sain jopa vihdoin hanskat tehtyä, jes! Porukka kokoontui minun matalaan majaani(paitsi että kerrostalot on korkeita) Jyväskylään. Nykyään suurin osa ryhmästämme asuu Jyväskylässä, haha. Valitettavasti meillä oli vain neljä pukua valmiina, mutta ei se mitään. Kyllä Gracesia jaksaa lisää shootata, kunhan koko ryhmä on koossa! Kyllähän sen tajuaa, jos on kiireitä tai muuta niin, ettei puku vain yksinkertaisesti valmistu.

Shoottaamisen lisäksi miitti kului pitkälti Pokémonia tai muita DS-pelejä pelatessa. On se hauska näky kun kahdeksan tyyppiä istuu olohuoneessa ja pelaa. Oltiin oikea DS-kerho, hahaha.

Mutta nyt kuviin, kuvaajana toimi Vorona!

Pascal ja sienet.

Sophie: Dami, Malik: Juusto, Pascal: minä

Koko ryhmä! edellisten lisäksi Emeraude: Aselea

 Loppukevennyksenä hauska kuvatarina:

"Minne se Sophie nyt katosi?"

"Hmmm..."

"Emmä löydä ADFGBVHnsjabd!!1"

Näin tällä kertaa. Jatkosuunnitelmista sen verran vielä, Pent olisi tosiaan tarkoitus tehdä Desucon Frostbiteen. Pyrin saamaan kuitenkin puvun jo tämän vuoden puolella valmiiksi, mutta saa nähdä. Yritän ottaa itseäni niskasta kiinni, sillä tämä vuosi on jäänyt harmillisen hiljaiseksi uusien pukujen puolelta.

Kotka-photoshoot!

Tämän merkinnän kirjoittaminen viivästyi Firenzen-matkan takia. Pahoittelut.

Jep, eli 17.-18.8 Finnish Tales shoottaili taas Kotkassa! Kuvaamisen lisäksi tuli pidettyä miitti, joka sisälsi yleistä derppailua ja rappig-Guken seikkaluja. Alunperinhän kyseessä oli tarkoitus olla Tales of Graces -photoshoot, mutta syystä tai toisesta vain minä olin saanut pukuni (melkein) valmiiksi. Mutta eihän siinä mitään, muilla oli sitten muita pukuja mukana. Gracesia kuvaillaan myöhemmin.
           Olin kyllä hyvin yllättynyt, kun sain Pascalin käyttökelpoiseksi. Raadoin edellisen päivän lähes kokonaan puvun parissa, mutta silti en saanut hanskoja tehtyä. Onneksi se oli vain pikkujuttu, käytin vain vääränlaisia hanskoja, haha. Nyt sitten pitäisi saada hanskat kuntoon ennen Traconia, saa nähdä mitä siitä tulee. En ole koskaan ennen ommellut hanskoja.

Ja nyt kuvia! Valokuvaajana toimi Juusto(joka teki myös sian)

Pascal löysi rappigin!

Guke ja Pascal ajelulla...

"Guke! Älä karkaa!"

Ilmeisesti possut eivät pidä autoista.

 Guke the rappig seikkaili myös mm. kaupassa ja tapasi kivisen sammakon. On se elämä possuillakin jännää!

Lisää kuvia Pascalista tulee sitten Traconista, ja toivottavasti puku on silloin täysin valmis. Pascalina oli muuten tosi kiva olla, vähän ehkä sopivampi hahmo minulle kuin vaikka Duke, hahaha.

Discovery!

tilannekatsaus tai jotain

Koska edellisestä postauksesta on taas vierähtänyt jo jonkin aikaa... Olen ollut aikaansaamaton.

Cosplay ja myöskin conielämä on ollut edelleen hiljaista, mutta onneksi olen saanut cosplayintoni takaisin (harmi vain, etten pääse juuri ompelemaan, sillä lähes koko kesä kuluu Helsingissä autokouluilemassa). Desucon meni minulta ohi pääasiassa hinnan takia: en ollut varma haluanko pyöriä conissa kolmea päivää, tai maksaa siitä lähes kolmekymppiä. Olisi ollut parempi jos yhden päivän lippujakin olisi ollut saatavilla. Nyt näyttää siltä, että myös Animecon jää näkemättä, vaikkei se niin kallis olekaan. Ajoitus on vain vähän huono, mutta katsotaan nyt. Mutta Traconiin olen ehdottomasti tulossa, koska Tales of Graces -ryhmä!

Pascal sentään etenee, hitaasti mutta varmasti. Löysin suuren metsästyksen jälkeen oikeanvärisen trikoon Itäkeskuksen Eurokankaasta, ja nyt paita on ompelua vaille valmis. Heh. Toisin sanoen kankaat on vasta leikattu. Minulla on kangas myös housuihin.Väri on ehkä turhan ruskea, mutta oli jotenkin todellä vähissä vähän oranssihtavan ruskeat housukankaat.
        Pent etenee myös, ainakin kankaiden suhteen. Tai no, minulla on vasta viittaan vuorikangas, 2,5 metriä alle kymmenellä eurolla. On niin kiva hipelöidä kaikkia nättejä violetteja kankaita! On hankala valita, mitä käyttää, kun rahaakaan ei ole rajattomasti.

Peruukkejakin pitäisi tilailla, onneksi olen jo löytänyt muutamia sopivia, Pascaliin ja Pentiin. Pitää perehtyä peruukin värjäämiseen, hmm. Tulioon en ole vielä etsinytkään peruukkia, taitaa jäädä ensi vuodelle, tai sitten loppuvuodelle. Enpä tiedä. Joskus vielä!

Tulio ei arvosta ensi vuodelle dumppaamista. (idk, postaus kaipasi väriä)

Olisi aika jees päästä ompelemaan.

Ai mulla oli blogi?

Joo, on tullut viime aikoina vähän laiminlyötyä tätä cosplay-blogiani. Syytä tähän en tiedä, ehkä osasyyllisenä on yleinen laiskuus ja kirjallisen luovuuden puute. Tai sitten yksinkertaisesti se, että ei ole oikein ollut mitään, mistä kirjoittaa.(olisihan sitä Finnish Talesin miiteistä voinut jokusen merkinnän raapia, mutta mitäpä tuosta) En ole tehnyt oikeastaan mitään cosplayta muistuttavaa sitten viime syksyn. (ellei uusien cosplay-suunnitelmien tekemistä lasketa) Ompleukone on todellakin ollut lomalla.
             Mutta koska kevät alkaa jo olla pitkällä, olisi korkea aika alkaa oikeasti taas panostamaan cossaamiseen. Kuten pukusuunnitelmista jo mainitsinkin, tälle vuodelle niitä on taas kertynyt jokunen. Suunnitelmat ovat jopa ehtineet jo muuttua. Näillä näkymin olisin tekemässä neljä pukua, mutta saa nähdä miten tässä käy.

Hallelujaa peruukin värjäämiselle.

Tämän vuoden ainoa aivan must-cosplay on Tales of Gracesin Pascal, Finnish Talesin ryhmään. (vink vink Tales of Graces tulee joskus kesällä Eurooppaan, ostakaa ostakaa) Olen oikeastaan todella innoissani tämän puvun tekemisestä, se on mukavan yksinkertainen, mutta ei kuitenkaan liian. Peruukin värjäämisestä tulee mielenkiintoista, mutta uusia asioita on aina kiva oppia. Olisin voinut tätäkin pukua jo monta kertaa aloittaa tekemään, mutta jostain syystä en saanut itseäni liikkeelle. Ensi viikolla aloitan. Yritän ainakin.

Pentti.

Toinen todennäköinen cosplay tälle vuodelle on Pent, pelistä Fire Emblem: Rekka no Ken. Itse en ole peliä ehtinyt vielä pelaamaan, mutta ihastuin Pentin designiin ensi silmäyksellä. Ja niin Pent päätyi cossatavien hahmojen listalle. Tulee olemaan mahtavaa tehdä kaikkia noita koristereunuksia ja viittaan tulee kulumaan hermeettisesti kangasta, mutta kyllä se on sen arvoista! Taas on kyseessä paricossi taivaspojan kanssa, hänen hahmonsa on Pentin vaimo Louise. Jes.

Kaikkivaltiaat herrat.

Kolmas todennäköinen cosplay on Tulio mahtavan eeppisestä elokuvasta Tie El Doradoon. Puku on yksinkertainen ja leffa on mahtava, miksei siis cossata? Taivaspojan nakitin Migueliksi, kerrankin menee pituudet oikein.

Niin ja tietysti, sitten on vielä se iänikuinen Altaïr. Haluaisin todella tehdä kyseisen puvun, joten yritänkin sen sitten tänä vuonna saada tehtyä. Kyllä minä saan sen tehtyä. Mutta toisaalta, alunperin(silloin kuin ajattelin, että teen Altaïrin vuonna 2011) suunnittelin tälle vuodelle Final Fantasy kakkosen prinsessa Hildaa. Siihen olen jopa muutamia kankaita ostanut, mutta puvun tekeminen varmaan siirtyy tulevaisuuteen, jos Taivaspoika päättää olla tekemättä Emperorin tänä vuonna. Se on todennäköistä.

Yoshitaka Amanon piirrokset antavat ihanasti tilaa mielikuvitukselle!

Hildan teen tosiaan vielä joskus. Sarvikypärä ja kaikkea muuta kivaa härpäkettä, miten voisinkaan jättää väliin!

Suunnitelmia tosiaan riittää, näidenkin lisäksi olisi monia potentiaalisia pukuehdokkaita. Kaikkia ei vaan millään saa ahdettua yhdelle vuodelle, varsinkaan kun olen nukkunut alkuvuoden. Mutta nyt aion ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa pian tekemään kaavoja Pascaliin! Peruukkeja pitäisi tilailla ja kankaita ostella, kyllä sitä tekemistä riittää.

Haha, ja ehkä saan tänne aina joskus lisää tekstiä aikaan.

Duuuuuuke

Vähän kuivaa ehkä, mutta päätinpä kirjoittaa merkinnän Duken puvusta. Ei mitään syvää analyysia, kunhan kirjoittelen vain.Tarkoitus oli ottaa pari kuvaa puvun yksityiskohdista, mutta hukkasin kamerani laturin. Ja kamerasta on tietysti akku loppu, joten ei onnistu. Ei tänään. Kuvamateriaalia tulee siis olemaan melko vähän. (mutta haluan silti löytää sen laturin aaarrghh missä se voi olla)

Niin. Puvun deadline tosiaan oli Finnish Talesin photoshoot elokuun alussa. Tales of Vesperia ryhmää oli suunniteltu jo noin vuosi, ja silti osasin aloittaa Duken tekemisen toden teolla vasta pari viikkoa ennen photoshoottia. Kiire tuli. Olihan pukua tullut mietittyä aika paljonkin, mutta on se konkreetinen aloittaminen aina niin hankalaa.
      Kankaiden puolesta selvisin todella halvalla: punainen morsiussatiinin tyyppinen kangas oli vain kolme euroa(kuten jo varmaan olen mainostanut) ja musta tekonahka oli ylijäämiä Decusista. Tekonahkaa oli todellakin paljon, mutta se kaikki loppu meni Dukeen. Sitä olisi saanut jopa olla enemmän, puvusta tuli ehkä hiiiieman liian lyhykäinen. Loppujen lopuksi mustaa meni siis enemmän kuin punaista, vaikka olin aina ajatellut harhaisesti, että Duken puku on enemmän punainen kuin musta.

Duken puvussa ei oikeasti ole järkeä. Tai no, on siinä, mutta se on outo. Kun katsoin tarkemmin, se oli ihan erilainen kuin mitä ensin ajattelin. Mustia lärpäkkeitä olikin kaksi kerrosta ja selkämys on jännä. Ja entäs se kultainen asia hartioilla? Sekin on jännä. Kuitenkin tykkään Duken puvusta todella paljon, ja sitä oli hauska tehdä, vaikka välillä teki mieli heittää koko tekele parvekkeelta alas. Puvun kokoon saaminen vaati aika paljon mallailua ja säätämistä, ja aluksi se ei näyttänyt miltään. Jouduin myös tekemään vähän hassuja ratkaisuja tekonahan suhteen. Tietenkään en osannut laittaa ompelukoneeseen sopivia asetuksia sen ompeluun, joten kone veti sen ryppyyn ommellessa. Ostin siis reunoihin mustaa satiinikanttinauhaa. Toimii loppujen lopuksi todella hyvin. Kun suurimmat osat sai kokoon ja pääsi yksityiskohtien kimppuun, oli jo heti paljon luottavaisempi olo puvun suhteen. Yksityiskohdat on aina niitä kivoimpia.
      Kultamaalia ja softista kului kenkiin, käsi-armoreihin ja hartia-juttuun ym. En ollut kauheasti tätä ennen työskennellyt sofiksen parissa, mutta ihan hyvin se luonnistui. Sitä tosiasiaa lukuunottamatta, että kuumaliima ei hätäratkaisunakaan ole kaveri, vaikka se siltä vaikuttaakin. Valitettavasti ei tähän hätään ollut muuta. Kengät ovat jo hajonneet kaksi kertaa, käsiosat kerran. Nyt kuitenkin on kontaktiliimaa, toivottavasti se pitää paremmin. Pitäisikin korjata ne. Käsiosat kiinnitin hanskoihin pienillä niitin kaltaisilla jutuilla, mitä ne ikinä lienevätkään. Eivät ihan heti irtoa. Ja nyt tekee mieli tehdä joku kunnon haarniska!

Joo. Vähän monimutkaisempi puku, oli kivaa.

Loppukevennyksenä kuvatarina Lucan kuvaamana!

On normaali ja rauhallinen päivä. Duke istuu puiston penkillä kuuntelemassa lintujen laulua.

Raven on kävelyllä. Hän huomaa kauniin naisen penkillä! Noh, ainakin hiukset näyttävät kauniilta.

Raven tekee siirtonsa: hän tervehtii "naista".

"Nainen" kääntyy. Raven järkyttyy. Se olikin Duke! Ravenin hyvä päivä muuttuu huonoksi.

Karol: I feel for you, man.

Noh. Meillä ainakin oli hauskaa. XD

Ja nyt voisin ottaa itseäni niskasta kiinni, ja VIHDOIN tehdä ne Duken housut. Ja Dein Nomos olisi hieno, mutta yhh. Housujen lisäksi lähiaikoina olisi tarkoitus stailata Decusin peruukki uudestaan ja paremmin, sekä voisin myös yrittää tehdä Decusin miekkaa. Olisi kiva päästä sitäkin pukua kunnolla shoottaamaan. Prinssiäkin aion tässä joskus shootata, ja sitten voin siitäkin puvusta jotakin turhaa lätistä. 8D
     Ehkä alan tekemään Altaïria, ehkä en.

Tracon VI

Kuten otsikostakin huomaa, tällä merkinnällä on pointti. Ja se pointti on Tracon!

Traconissa oli kivaa. Olin siellä molempina päivinä, vaikka aluksi olikin hieman epäselvää, millä kyydillä matka Tampereelle tapahtuu ja ollaanko siellä yötä jne. Loppujen lopuksi kävi niin, että hotelliin ei menty, vaan ajettiin takaisin Jyväskylään lauantaina ja sunnuntaina taas Tampereelle. Tästä järjestelystä huolimatta rahaa ei kulunut bussiin tai junaan, sillä onnistuimme pummimaan kaikki kyydit. Kiitos kuskeille! XD

Onnistuin tosiaan saamaan molemmat pukuni valmiiksi ajoissa, joten lauantaina Prinssi näki päivänvalon. En olisi arvannut, että puku olisi niinkin epäkäytännöllinen. En voinut oikeastaan tehdä mitään, kun koko ajan piti pitää nauhoja ynnä muuta ylhäällä. Myös tekokynnelliset hanskat olivat rajoittavat. Mutta kuitenkin pukua oli mukava pitää. Ainakin minua palveltiin, kuten prinssiä kuuluukin. >w> Minun ei tarvinnut edes bindata, vaikka tarkoitus kyllä olikin. Sideharsot nyt vaan sattuivat unohtumaan. Mutta onneksi rintavarustukseni ei ole laaja, joten se ei haitannut.

Tuuli kivasti. :D Paras ja lähes ainoa kuva Prinssistä, kuvaajana Ella.

Joskus lähiaikoina pitäisi päästä Prinssiä shoottaamaan, ruska-aikana löytyisi varmasti hyviä kuvauspaikkoja. Voisin myös kirjoittaa merkinnän Prinssin puvusta, sillä sitä oli todella kiva tehdä.

Takaisin Traconiin. Lauantaina kävimme katsomassa WCS-karsintoja ja cosplay-kisaa. Tämä oli oikeastaan ensimmäinen kerta, kun olen kokonaisen kisan mennyt katsomaan. Kannatti mennä, puvut ja esitykset olivat upeita, ja WCS:n taso oli todella kova. Kisoja katsellessa tuli kova hinku itsekin kisaamaan, vain kerran olen aikoinaan osallistunut.
       Taidekujalla tuli myös kierreltyä, ja sieltä ostinkin ainoat Traconin ostokseni. Hieno ja laadukas printti sekä kännykkäkoru.

Sunnuntai. Mahtava Finnish-Talesin Tales of Vesperia -ryhmä kokonaisuudessaan! On kyllä hienoa olla osa näin eeppistä ja suurta cosplay-ryhmää. Sunnuntai kului pääasiassa shoottaillessa ja ryhmän kanssa hengatessa. Menimme myös katsomaan cosplay-esityksiä ja samalla nettipukukilpailua, sillä kolme ryhmäläistämme bongattiin jälkimmäiseen. En kyllä vieläkään ole saanut selville, missä nettikisan pukuja voi äänestää... Jos niitä vielä edes voi. Noh.

Eeppinen ryhmä kaikessa eeppisyydessään. Duke, Rita, Patty, Raven, Karol, Yuri, Estelle, Repede, Judith, Zagi.

Duken peruukki on oikea murheenkryyni, se ei vain suostu pysymään siistinä. Kampasin sen ennen conia ja se näyttää jo siltä kuin sitä ei olisi kammattukaan. >__> No, pitkä peruukki. Rikoin taas vaihteeksi toisen kengistäni, todellakin pitäisi hankkia kontaktiliimaa. Mutta muuten pidän Duken puvusta, vaikka en siihen täysin tyytyväinen olekaan. Siitäkin aion jonkinlaisen merkinnän joskus kirjoittaa.
      Kaiken kaikkiaan Tracon VI oli mahtava ja viihdyttävä con. Kaikki upeat puvut saivat oman cosplay-intoni pysymään korkealla, ja tällä hetkellä mietinkin, mitä pukua sitä seuraavaksi alkaisin tekemään. Ensi vuoden suunnitelmat ovat hieman auki vielä. Mutta ainahan voisin aloittaa tekemään Altaïria, katsoo nyt.

Vitsit mää rakastan mun blogimerkintöjä haha.